Ilmastokatsaus 1/2023

1/2023 —

Tammikuu oli sateinen ja hyvin lauha —

Jalankulkusäämalli kertoo liukkaista keleistä —

1/2023

Pääkirjoitus — 3

Tammikuu oli sateinen ja hyvin lauha — 4

Sääkehitys tammikuussa — 6

Tammikuun säätapahtumia maailmalta — 7

Jalankulkusäämalli kertoo

liukkaista keleistä — 8

Alueellista ilmastotietoa

Ilmasto-opas.fi -sivustolta — 10

Kuukauden havainto — 11

Itämeri — 12

Arktiset alueet — 13

Kasvihuonekaasupitoisuudet Suomessa — 14

Tilastoista poimittua — 15

Lämpötiloja ja sademääriä tammikuussa — 16

Tammikuun kuukausitilasto — 18

Tammikuun tuulitiedot — 19

Lämpötilan viikkoennusteet — 20

Summary of January 2023 — 21

Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään

1,5 kuukautta jälkikäteen ja ladattavissa osoitteesta https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus

Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde.

TAMMIKUUN SÄÄ JA TILASTOT: https://ilmatieteenlaitos.fi/tammikuu

ILMASTOKATSAUS

25. vuosikerta

ISSN: 2341-6408

DOI: 10.35614/ISSN-23416408-IK-2023-01-00

Ilmestyy noin kuukauden

20. päivänä

JULKAISIJA

Ilmatieteen laitos

PL 503 00101 Helsinki

www.ilmastokatsaus.fi

ilmastokatsaus@fmi.fi

Vaihde: 029 539 1000

PÄÄTOIMITTAJA

Hilppa Gregow

TOIMITUS

Hada Ajosenpää

Tiina Ervasti

Ilari Lehtonen

Anna Luomaranta

Jaakko Seppänen

KANNEN KUVA

Tarja Kouvo

ULKOASU

Marko Myllyaho

© Ilmatieteen laitos

Ikirouta ja metaani – arktinen palapeli

Kansainvälisen yhteistyön tärkeys korostui, kun viitisenkymmentä hiiilenkierron tutkijaa kokoontui tammikuun puolessa välissä Helsinkiin keskustelemaan ajankohtaisista tutkimuskysymyksistä liittyen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin arktisella alueella.

Ilmatieteen laitoksella pidetyn työpajan varsinaisena aiheena oli ikiroutaan sitoutuneen hiilen, ja erityisesti metaanin, vapautuminen ilmakehään ilmastonmuutoksen aiheuttaman lämpenemisen seurauksena. Työpaja oli osa Euroopan avaruusjärjestön ESA:n ja Yhdysvaltojen avaruusjärjestön Nasan vuonna 2019 käynnistämää Arctic Methane and Permafrost Challenge -yhteistyöhankketta, jonka ensimmäinen kasvotusten pidetty tilaisuus onnistuttiin koronan takia järjestämään vasta nyt. Ilmatieteen laitos osallistuu hankkeen koordinointiin ESA:n rahoittamana.

Arktinen alue lämpenee jopa neljä kertaa nopeammin kuin maapallo keskimäärin. Lämmetessään ikiroudasta vapautuva metaani kiihdyttää puolestaan entisestään ilmaston lämpenemistä. Vaikka tällä hetkellä arktinen alue ei ole merkittävä metaanin lähde, liittyy siihen suuria epävarmuuksia, sillä vaihtoehtoiset laskentatavat antavat hyvinkin erilaisia arvioita metaanin vapautumisesta ilmakehään pohjoisilla alueilla.

Työpajassa identifioitiin keinoja selvittää mistä erot johtuvat ja kuinka arvioita voidaan tarkentaa muun muassa mallinnusta ja havaintoja kehittämällä. Keskusteluissa korostui satelliittien merkitys datalähteenä, koska nykyisen geopoliittisen tilanteen takia paikallista mittaustietoa ei saada lainkaan Venäjältä, joka kuitenkin kattaa suuren osan ikirouta-alueesta. Satelliittihavaintojen sekä koordinoitujen kansainvälisten lentokonekampanjoiden laajempi hyödyntäminen nähtiin tärkeänä keinona parantaa arvioita metaanin vapautumisesta. Työpaja korosti myös tarvetta lisätä satelliittihavaintojen luotettavuuden varmistamiseen käytettävien referenssimittauksien määrää ja edustavuutta ikirouta-alueella.

Kansainvälinen yhteistyö käynnistyi innostuneessa ilmapiirissä ja työryhmän tuloksia voidaan toivottavasti raportoida jo kuluvana vuonna.

Ikirouta ja metaani ovat arktinen palapeli, jota ratkotaan kansainvälisellä yhteistyöllä

JOHANNA TAMMINEN Tutkimusprofessori

-34,8 °C

Muonio kk, 7.1.

+8,2 °C

Vaasa lentoasema, 25.1.

Kuukauden ylin ja alin lämpötila

-5,9 °C 115,0 mm

Kuukauden suurin sademäärä, Puolanka, Paljakka.

Rovaniemen Apukassa oli aseman vuodesta 1939 alkavan mittaushistorian lauhin tammikuu.

Tammikuu oli sateinen ja hyvin lauha

Tammikuu oli selvästi tavanomaista lauhempi, Koillismaalla ja osassa EteläLappia jopa lauhin lähes 90 vuoteen. Lumen sulaminen ja runsaat vesisateet saivat joet tulvimaan Etelä- ja Länsi-Suomessa kuukauden puolivälissä.

Tammikuun keskilämpötila oli 2–6 °C vertailukauden 1991–2020 keskiarvoa korkeampi. Eniten lämpötila poikkesi normaalista Koillismaalla ja Etelä-Lapissa, missä oli laajalti lauhin tammikuu sitten vuoden 1934. Niinpä esimerkiksi vuonna 1939 perustetulla Rovaniemen Apukan havaintoasemalla tammikuun keskilämpötila, -5,9 °C, oli aseman mittaushistorian korkein. Yksittäisistä havaintoasemista keskilämpötilan poikkeama oli suurin Sallan Naruskassa, missä tammikuu oli 6,2 °C jakson 1991–2020 keskiarvoa leudompi.

Tammikuu oli myös tavanomaista sateisempi. Kuukauden sademäärä ylitti pitkäaikaiskeskiarvot lähes koko maassa. Kainuussa, Satakunnassa ja laajalti maan eteläosassa satoi yleisesti yli puolitoistakertaisesti tavanomaiseen verrattuna. Kuukauden suurin sademäärä oli Puolangan Paljakassa mitattu 115,0 mm, ja myös muutamilla Etelä-Suomen havaintoasemilla sademäärä kohosi yli 100 mm:n. Vähiten satoi Pohjois-Lapissa, ja kuukauden pienin sademäärä, 19,0 mm, mitattiin Inarin Raja-Joosepissa.

Tammikuun suurin lumensyvyys, 92 cm, mitattiin Puolangan Paljakassa kuukauden viimeisenä päivänä. Muutamalla muullakin Kainuun havaintoasemalla lunta oli yli 70 cm, ja muualla Itä- ja Pohjois-Suomessa lumensyvyys

vaihteli tammikuun päättyessä noin 35 ja 70 cm:n välillä. Etelä- ja Länsi-Suomessa oli sitä vastoin hyvin vähälumista. Lounaissaaristossa lunta oli vain parina päivänä kuukauden alkupuolella, ja monin paikoin muualtakin etelä- ja lounaisrannikon läheisyydestä lumipeite katosi tammikuun puolivälissä.

Aurinko paistoi tammikuussa eniten Ahvenanmaalla, noin 40 tuntia. Muualla tammikuu oli yleisesti jonkin verran tavanomaista pilvisempi.

Lounaisilla merialueilla oli tammikuussa neljä myrskypäivää. Lisäksi Perämerellä myrskysi 28.1. Kovimmat mitatut keskituulen nopeudet merialueilla olivat 22,8 m/s Kökarin Bogskärissä 11.1. ja 22,7 m/s Hangon Russarössä 15.1.

JOET TULVIVAT ETELÄJA LÄNSI-SUOMESSA

Vuosi vaihtui hyvin leudossa säässä, ja Salon Kärkässä mitattiin uudenvuodenyönä peräti 6,6 °C. Sää kuitenkin viileni tammikuun alkupäivinä, ja kuukauden kylmimmät hetket koettiin loppiaisen tienoilla. Muoniossa mitattiin 7.1. kuukauden alin lämpötila, -34,8 °C, ja Etelä-Suomessakin pakkasta oli parina päivänä kymmenkunta astetta.

Tammikuun toisella viikolla sää muuttui uudestaan erittäin leudoksi,

kun Atlantin matalapaineet alkoivat puskea Suomeen lounaasta sateita ja lauhaa ilmaa. Tammikuun puolivälissä lämpötila pysyi Etelä-Suomessa viikon ajan yötä päivää plussan puolella. Kun samalla saatiin vesisateita päivittäin, lumipeite hupeni nopeasti ja suli rannikolta kokonaan. Lumen sulaminen ja vesisateet saivat puolestaan jokien pinnat nousemaan tulvakorkeuksiin laajalti Etelä- ja Länsi-Suomessa.

Yleisesti Etelä- ja Länsi-Suomen jokien pinnat nousivat tammikuun puolivälissä keskimääräisen kevättulvan tasolle ja paikoin korkeammallekin. Monin paikoin saavutettiin tammikuun virtaamaennätyksiä. Siuntionjoella vesi nousi jopa korkeammalle kuin kertaakaan aiemmin vuodesta 1976 alkavan havaintojakson aikana. Harvinainen talvitulva katkoi teitä, ja esimerkiksi Ypäjällä Loimijoen tulva peitti alleen satoja hehtaareja peltoa.

Tammikuun viimeisellä kolmanneksella oli etelässäkin ajoittain heikkoa pakkasta, mutta länsivirtaus piti sään pääosin leutona. Sateet jäivät loppukuusta vähäisemmiksi kuin tammikuun keskivaiheilla. Pohjanmaan rannikolla föhntuuli nosti 25.1. lämpötilan hyvin korkealle ja Vaasan lentoasemalla mitattiin kuukauden ylin lämpötila, 8,2 °C.

5.1. Vuosi vaihtui kautta Euroopan hyvin lauhassa säässä, mutta loppiaista lähestyttäessä Barentsinmereltä kurottautui Suomeen korkeapaine ja koillisesta virtasi meille kylmää ilmaa. Tammikuun kylmimmät hetket koettiinkin loppiaisen ympäristössä, joskin runsas pilvisyys hillitsi monin paikoin pakkasen kiristymistä. Keski-Euroopassa oli edelleen lauhaa.

12.1. Suomen yllä loppiaisena ollut korkeapaine väistyi seuraavalla viikolla Venäjälle, ja tällöin Atlantin matalapaineet pääsivät tuomaan meille sateita ja lauhaa ilmaa. Etelä-Suomessa sateet tulivat vetenä, mikä sai lumipeitteen sulamaan ja joet tulvimaan. Vesi nousi yleisesti vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen korkealle.

17.1. Euroopan yllä oli laaja matalapaineen alue, jossa oli useita osakeskuksia. Korkeapaineet sijaitsivat Venäjällä ja Atlantilla. Länsi-Eurooppaan ja Pyreneiden niemimaalle virtasi kylmää ilmaa pohjoisesta, kun taas Kaakkois-Euroopassa ja Mustanmeren ympäristössä oli lämmintä. Suomessa jatkui eteläisen ilmavirtauksen myötä leuto ja epävakainen sää.

25.1. Tammikuun viimeisellä kolmannekselle Venäjältä ulottui korkeapaineen alue Euroopan poikki Atlantille, ja Atlantin matalapaineet liikkuivat hyvin pohjoista reittiä Huippuvuorten yli itään. Pohjolassa vallitsi leuto läntinen ilmavirtaus. Tammikuun 25. päivänä föhntuuli nosti Pohjanmaan rannikolla lämpötilan 5–8 asteen vaiheille.

MERKITTÄVIMPIÄ

SÄÄTAPAHTUMIA MAAILMALLA TAMMIKUUSSA 2023

MAAPALLON KESKILÄMPÖTILA

Tammikuun 2023 keskimääräinen maa- ja merialueiden pintalämpötila oli vuonna 1850 alkaneen mittausjakson seitsemänneksi korkein.

POHJOIS-AMERIKKA

Tammikuu oli mitatuista viidenneksi lämpimin.

KALIFORNIA

Toistuvat rankkasateet toivat 121 biljoonan litran verran vesi- ja lumisadetta Kalifornian osavaltioon.

HAVAIJI Tammikuu oli mittaushistorian lämpimin ja jakaa sijan vuoden 1941 tammikuun kanssa.

ETELÄ-AMERIKKA

Tammikuu oli 20 lämpimimmän mitatun tammikuun joukossa.

ARKTINEN MERIJÄÄ

Arktisen merijään laajuus oli mittaushistorian kolmanneksi pienin.

YHDYSVALLAT Tammikuu oli mittaushistorian kuudenneksi lämpimin.

KESKI-EUROOPPA

Tammikuu oli leuto ja sateinen. Monissa Keski-Euroopan maissa sademäärät olivat tavanomaista suurempia.

AASIA

Aasian koillis- ja lounaisosissa kuukauden keskilämpötilat olivat lähellä tavanomaista tai hieman tavanomaista viileämpiä. Koko Aasian alueella tammikuu oli kuitenkin keskimääräistä lämpimämpi.

OSEANIA

Tammikuu oli tavanomaista lämpimämpi, mutta silti viilein tammikuu sitten vuoden 2007.

ANTARKTINEN MERIJÄÄ

Antarktisen merijään laajuus oli tammikuussa ennätyksellisen pieni.

AFRIKKA Tammikuu oli mittaushistorian kuudenneksi lämpimin.

SYKLONI CHENESO Trooppisena myrskynä rantautunut Cheneso iski 19.1. Madagaskarin pohjoisosiin. Se aiheutti rankkasateita, tulvia ja maanvyörymiä, jotka vaativat yli 20 kuolonuhria ja ajoivat ainakin 34 000 ihmistä kodeistaan.

ETELÄMANNER

UUSI-SEELANTI

Aucklandissa tammikuu oli sateisin kuukausi vuodesta 1853 alkavassa mittaushistoriassa.

Ennätyksellisen suppean jään laajuuden lisäksi Bruntin jäähyllystä lohkesi 22.1. lähes Houstonin suurkaupungin kokoinen jäävuori. Kyseessä oli toiseksi isoin jäävuoren lohkeaminen alueella viime vuosien aikana.

KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA TAMMIKUUSSA 2023 JAKSON 1991–2020

Surface air temperature anomaly for January 2023

LISÄTIETOA

Surface air temperature anomaly for December 2020

Surface air temperature anomaly for January 2023

KESKIARVOSTA MAAILMALLA (VASEMMALLA) JA EUROOPASSA (OIKEALLA).

(Data: ERA5.  Reference period: 1981-2010.  Credit: C3S/ECMWF)

(Data: ERA5. Reference period: 1991-2020. Credit: C3S/ECMWF)

(Data: ERA5. Reference period: 1991-2020. Credit: C3S/ECMWF)

https://www.ncei.noaa.gov/access/monitoring/monthly-report/global/202301 https://climate.copernicus.eu/climate-bulletins

Lähde: NOAA/NCDC

Copernicus Climate Change Service

Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus

Jalankulkusäämalli kertoo liukkaista keleistä

Joka talvi kymmenet tuhannet suomalaiset liukastuvat ja satuttavat itsensä tarviten sairaalahoitoa. Liukastumistapaturmat nähdään huomattavana kansanterveydellisenä ja -taloudellisena ongelmana.

Talviset liukastumistapaturmat ovat yleisiä Suomessa ja niistä aiheutuu eriasteisia vammoja, sairauspoissaoloja, henkistä kärsimystä ja suuria taloudellisia kustannuksia. Liukastumiset eivät ole pelkästään vanhemman väestön ongelma, vaan liukastumisia ja liukastumisista aiheutuvia vammoja sattuu kaikenikäisille. Vammojen vakavuus kuitenkin kasvaa yleensä iän myötä. Säällä on merkittävä vaikutus talvikauden liukastumisriskiin. Sään lisäksi liukastumisriskiin vaikuttavat monet muut tekijät, kuten reitillä suoritetut kunnossapitotoimet, pinnan epätasaisuus, kenkien pito ja kävelijän tasapaino.

Liikenneturvan tekemän tutkimuksen mukaan joka kolmas suomalainen kaatuu liukastumisen vuoksi joka talvi. Arviolta yli 50 000 suomalaista satuttaa itsensä liukastuessaan niin pahasti, että joutuu käymään vammojen vuoksi ensiavussa tai lääkäriin vastaanotolla. Pahimpina päivinä liukastumistapaturmia voi sattua niin paljon, että sairaaloiden ensiavut ruuhkautuvat leikkausta tarvitsevista potilaista.

Ilmatieteen laitos antaa varoituksia säähän ja turvallisuuteen liittyvistä ilmiöistä, ja jalankulkuliukkaus on yksi varoitettavista asioista. Voimassa olevat varoitukset ovat nähtävillä Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilla ja älypuhelimiin asennettavasta sääsovelluksesta. Jalankulkuvaroituksen yhteydessä kerrotaan myös liukkauden syy ja

Pysy pystyssä -kampanja

Kampanja antaa vinkkejä liukkaisiin keleihin varautumiseen ja muistuttaa, että liukastumisia voi välttää omilla toimilla ja valinnoilla. Kengät kannattaa valita kelin mukaan ja käyttää tarvittaessa liukuesteitä. Kiire ja esimerkiksi kännykkään keskittymisen aiheuttama

tarkkaamattomuus ovat usein syynä liukastumiseen tai kaatumiseen.

https://www.kotitapaturma.fi/ pysy-pystyssa/

ajoitus. Jalkakäytävien liukkaudesta ei ole saatavilla liukkaus- tai kitkahavaintoja, joka vaikeuttaa liukkauden arvioimista ja ennustamista.

JALANKULKULIUKKAUTTA ENNUSTAVA MALLI TOIMII METEOROLOGIEN APUVÄLINEENÄ

Ilmatieteen laitos on kehittänyt jalankulkuliukkautta ennustavan säämallin. Malli toimii päivystävien meteorologien apuvälineenä ja päätöksenteon tukena, kun annetaan varoituksia liukkaista jalkakäytävistä. Malli jaottelee liukkauden kolmeen eri luokkaan säätilanteen mukaan: normaali, liukas ja erittäin liukas. Erittäin liukkaista keleistä pyritään antamaan varoitus, kun liukkaus on laaja-alaista. Paikallista liukkautta voi toki esiintyä silloinkin, kun varoitusta ei ole annettu.

Varoitettavia tilanteita ovat jäätyminen, tamppautumisliukkaus ja tilanteet, kun jääkerroksen päällä on vettä tai irtonaista lunta. Tamppautumisliukkaus on tyypillinen tilanteissa, kun lämpötila on vähän pakkasella ja sataa lunta. Lumi pakkautuu sopivissa olosuhteissa kovaksi, lähes jään kaltaiseksi pinnaksi. Tamppautumista aiheutuu kävelijöiden, muun liikenteen tai joskus jopa lumiauran seurauksena. Vettä jään päällä on varsinainen pääkallokeli, ja ainoastaan nastakengät tai liukuesteet takaavat silloin kunnon pidon. Jään päälle satava lumi aiheuttaa sen sijaan hyvin petollisen kelin, sillä kävelijä ei välttämättä huomaa irtonaisen lumikerroksen alla olevaa liukasta ja jäistä pintaa.

Malli käyttää lähtötietoinaan säähavaintoja ja sääennustemallin dataa. Malli laskee lämpötilan siirtymistä maaperässä sekä pinnan ja maaperän välillä. Päähuomio on kuitenkin siinä, mitä pinnalla tapahtuu sään vaikutuksesta.

Liukkaat kelit ovat yleisiä, kun lämpötila vaihtelee nollan molemmin puolin aiheuttaen jäätymistä ja sulamista. Alkutalven ensimmäiset lumiset ja jäiset kelit näkyvät usein liukastumistilastoissa korkeampina tapaturmalukuina. Talvisten liukastumistapaturmien kokonaismäärässä on suuria vuosittaisia vaihteluita. Talvikauden pituudella, lumimäärällä ja lämpötilalla on merkittävä vaikutus liukastumisten määrään.

LIUKKAISIIN KELEIHIN VARAUTUMINEN

Ilmatieteen laitoksen jalankulkusäävaroitukset auttavat varautumaan erittäin liukkaisiin keleihin. Varoituksen ollessa voimassa kansalaiset voivat kiinnittää erityistä huomiota jalkineiden ja reitin valintaan. Jalkakäytävien kunnossapidolla – tai sen puutteella –on myös suuri merkitys liukastumisriskiin.

Alueellista ilmastotietoa Ilmasto-opas.fi -sivustolta

Ilmasto-opas.fi-sivustolle on koottu maakuntien ilmastoa koskevaa uutta tietoa. Aluekohtainen ilmastotieto tukee alueiden varautumista ja sopeutumista ilmastonmuutokseen.

Maakuntakohtaisissa taulukoissa kuvataan sanallisesti ja värein, miten sääja ilmastotekijät muuttuvat maakunnissa tulevaisuudessa 2050-luvulle mennessä. Niissä kuvataan myös sitä, miten ilmasto on jo lämmennyt, eli verrataan nykyistä ilmastollista vertailukautta 1991–2020 edelliseen 30-vuotisjaksoon eli kauteen 1981–2010.

Lisäksi Ilmasto-oppaan maakunta-artikkeleista alueiden nykyilmastoa koskevat tilastotiedot on päivitetty. Tiedot ovat nyt tuoreimman ilmastollisen vertailukauden eli jakson 1991–2020 mukaisia. Artikkeleihin on lisätty tietoa myös maakuntien tulevasta ilmastosta. Sisällöt toteutettiin osana Suomen ilmastopaneelin SUOMI-hanketta.

Maakuntien ilmastoa koskevat Ilmasto-opas.fi-sisällöt löytyvät osoitteesta https://www.ilmasto-opas.fi/maakuntien-ilmasto

Tammikuun lopulla havaittiin Lapissa ja muun muassa länsirannikon tuntumassa useana päivänä pastellisävyissä hohtavia helmiäispilviä. Otolliset olosuhteet helmiäispilvien muodostumiselle syntyivät ilman lämpötilan laskettua alle -85 asteeseen stratosfäärin polaaripyörteen keskuksessa Skandinavian yllä 20–25 kilometrin korkeudella.

ITÄMERI

Ilmatieteen laitos on tuottanut Itämeren pintalämpötila- ja jääanalyysit Marine Copernicuksen aineistosta. Keskiarvot on laskettu päivittäisistä arvoista. Jäällisen alueen rajana pidetään jään 15 %:n peittävyyttä. Asemakohtaiset kuvaajat perustuvat Ilmatieteen laitoksen mareografihavaintoihin.

KESKIMÄÄRÄINEN ITÄMEREN PINTALÄMPÖTILA JA JÄÄTILANNE

Meriveden keskimääräinen pintalämpötila tammikuussa 2023 (vas.) ja pintalämpötilan poikkeama jakson 1991–2020 keskiarvosta (oik.). Pintalämpötilan havaitut päiväkeskiarvot tammikuussa 2023 on esitetty yhdeksältä asemalta. Jääanalyysi kuvaa jäätilanteen kuukauden keskiarvoa, ja jään klimatologia kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1991–2020.

MERIVEDEN KORKEUS

Meriveden korkeus suhteessa teoreettiseen keskivedenkorkeuteen tammikuussa 2023. Kuvaajissa on esitetty mareografeilla tunneittain mitattu keskimääräinen vedenkorkeus.

ARKTISEN MERIJÄÄN LAAJUUS JA POIKKEAMA TAVANOMAISESTA TAMMIKUUSSA

Arktisella alueella merijään laajuus oli tammikuussa keskimäärin 13,5 miljoonaa neliökilometriä, joka on noin 4 % vähemmän kuin vuosien 1991–2020 tammikuun keskiarvo. Jääpeite oli 1979 alkaneella satelliittihavaintojen aikakaudella tammikuussa mitatuista kolmanneksi pienin. Tammikuun 2023 jääpeite oli selkeästi pienempi kuin vuoden 2022 tammikuun jääpeite, joka oli 1 % keskiarvoa pienempi.

Jäätilanne arktisella alueella oli tammikuussa samansuuntainen kuin joulukuussa. Arktinen merijääpeite oli pääsääntöisesti tavanomaista pienempi pohjoisella Barentsinmerellä ja etenkin Huippuvuorten itäisellä rannikolla. Tällä Pohjoisen jäämeren alueella havaittiin myös selkeästi keskimääräistä korkeampia lämpötiloja. Karanmerellä jäätä muodostui tavanomaista hitaammin, mutta tammikuussa jääpeite kattoi koko merialueen. Labradorinmerellä jäätä oli tavanomaista vähemmän. Myös Beringinmeren ja Ohotanmeren eteläosissa oli tavanomaista vähemmän jäätä, kun taas niiden pohjoisosissa jäätä oli tavanomaista enemmän.

Merijään keskimääräinen peittävyys arktisella alueella tammikuussa 2023. Värillinen viiva kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1991–2020, kun jäällisen alueen rajana pidetään jään 15 %:n peittävyyttä.

Merijään peittävyyden poikkeama arktisella alueella jakson 1991–2020 keskiarvosta tammikuussa 2023.

LÄHTEET

ECMWF Copernicus Climate Change Service

Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus

KASVIHUONEKAASUPITOISUUDET SUOMESSA

Kasvihuonekaasuhavainnot ovat alustavia ja voivat vielä muuttua tarkistusprosessin aikana.

Hiilidioksidi- (CO2) ja metaani- (CH4) pitoisuuksien havaitut tuntikeskiarvot viimeisen kuukauden jaksolla (ylin rivi) sekä viimeisen vuoden jaksolla (keskimmäinen rivi) Pallas-Sammaltunturin ja Utön asemilla. Alarivin kuvissa esitetään hiilidioksidipitoisuuden kehitys useamman vuoden ajalta.

TAUSTATIETOA

• Hiilidioksidi (CO2) ilmakehässä on peräisin kasvien ja maaperän hengityksestä sekä polttoprosessista ja sementintuotannosta.

• Metaanin (CH4) merkittävimmät päästöt ilmakehään tulevat soilta, maakaasun purkautumisesta, märehtijöistä, kaatopaikoilta, riisinviljelystä ja fossiilisten polttoaineiden käsittelystä.

• LUE LISÄÄ: ilmatieteenlaitos.fi

Koillismaalla ja osassa

Etelä-Lappia koettiin leudoin tammikuu sitten

vuoden 1934. Esimerkiksi

Rovaniemen Apukassa

tammikuu oli siten havaintoaseman vuodesta 1939 alkavan mittaushistorian lauhin.

Kaikkein lauhin tammikuu

alueella oli kuitenkin

vuonna 1925.

LÄMPÖTILOJA

JA SADEMÄÄRIÄ TAMMIKUUSSA

HELSINKI, KAISANIEMI JOKIOINEN

JYVÄSKYLÄ SEINÄJOKI, PELMAA

JOENSUU

UTSJOKI, KEVO SODANKYLÄ

Tammikuussa 2023 päivittäin mitattu vuorokauden keskilämpötila (°C, musta käyrä), ylin lämpötila (°C, punainen käyrä) ja alin lämpötila (°C, sininen käyrä) sekä vuorokauden sademäärä (mm, siniset pylväät). Lämpötilan tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta 1991–2020. Harmaa käyrä kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 50 %:n arvoa eli mediaania, ja harmaa varjostus kuvaa aluetta, jonka sisällä noin 97 % vuorokauden keskilämpötiloista tilastollisesti esiintyy.

KESKILÄMPÖTILA

KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA

VERTAILUKAUDESTA 1991–2020

SADEMÄÄRÄ

SADEMÄÄRÄ PROSENTTEINA

VERTAILUKAUDESTA 1991–2020

LUMENSYVYYS

Tuulitilastoissa on käytetty 10-min keskituulta. Tuuliruusuissa käytetyn aineiston havaintoväli on 10 min ja kovatuuliset päivät -taulukossa 1 min.

PARAINEN, UTÖ

VANTAA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA

KALAJOKI, ULKOKALLA

PELKOSENNIEMI, PYHÄTUNTURI

0–1 m/s

tyyni

1–4 m/s

heikko

4–8 m/s

kohtalainen

8–14 m/s

navakka

14–21 m/s

kova

21– m/s

myrsky

KOTKA, HAAPASAARI

HELSINKI, HARMAJA

HANKO, RUSSARÖ

PARAINEN, UTÖ

KÖKAR, BOGSKÄR

HAMMARLAND, MÄRKET

RAUMA, KYLMÄPIHLAJA

KRISTIINANKAUPUNKI

VALASSAARET

KALAJOKI, ULKOKALLA

KEMI, AJOS

Taulukon asemien kovatuuliset päivät (suurin 10 minuutin keskituulen nopeus vähintään 14 m/s) on esitetty oranssilla ja myrskypäivät (vähintään 21 m/s) punaisella värillä. Harmaa väri esittää puuttuvia havaintoja.

KESKILÄMPÖTILAN VIIKKOENNUSTEET JA POIKKEAMAT VIIKOILLE 8–13

Ennuste on tehty 20.2.2023, ja se perustuu Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) tuottamaan aineistoon.

Ennustettu keskimääräinen ilman lämpötila 2 metrin korkeudella (°C) seuraavien kuuden viikon aikana (ylemmät kuvat) ja ennustetun lämpötilan poikkeama (°C) jakson 1999–2018 keskiarvosta (alemmat kuvat).

Rivers flooded in the south in January

1976. In southern Finland some smaller roads and hundreds of hectares of fields submerged due to the flooding.

Also, the precipitation levels were above the long-term average almost throughout the country. Widely in southern Finland, as well as in the regions of Satakunta and Kainuu, the precipitation levels were 1.5–2-fold compared to the average. The highest level of precipitation, 115.0 mm, was observed in Paljakka, Puolanka. Also, a few stations in the south recorded more than 100 mm of precipitation. Lowest levels of precipitation were observed in northern Lapland.

In the south, a majority of precipitation fell as rain. It was especially mild and rainy in mid-January, and due to mild weather and abundant rainfall, virtually all snow melted from the coastal areas. Consequently, snowmelt and heavy rain triggered flooding in the rivers of southern and western Finland. Monthly discharge records for January were broken in many places and water levels rose widely to the level of typical spring flood or even higher. In Siuntionjoki river water rose even to a higher level than anytime during the observation period that began in

In the end of January, especially the coastal regions of southern and western Finland had little snow, but in the east and north, the snow depth varied mainly between 35 and 70 cm. In the region of Kainuu many locations had even a deeper snow cover and in Paljakka, Puolanka a snow depth of 92 cm was measured on 31 January.

The Åland Islands were the sunniest part of Finland in January with approximately 40 sunshine hours. Elsewhere, January was somewhat cloudier than usually.

In maritime areas, the highest 10-minute sustained wind speeds were 22.8 m/s measured in Bogskär, Kökar on the 11th and 22.7 m/s measured in Russarö, Hanko on the 15th.

In addition to mid-January, particularly mild weather prevailed on the New Year’s night when a temperature of 6.6 °C was measured in Kärkkä, Salo and on the 25th when föhn winds raised temperature on the Ostrobothnian coast and the highest temperature of the month, 8.2 °C, was measured at Vaasa Airport.

The coldest period in January took place around the Epiphany, and the lowest temperature of the month, -34.8 °C, was measured in Muonio on the 7th.

-34.8 °C

January saw high levels of precipitation and mainly very mild weather. In parts of southern Lapland, it was the mildest January for almost 90 years. In mid-January rivers flooded in southern and western Finland due to melting snow and abundant rainfall. The mean temperature in January was 2–6 °C above the long-term average from 1991–2020. In Koillismaa and in parts of southern Lapland one needs to go back to 1934 to find a milder January. Thus, in Apukka, Rovaniemi, for instance, where observations began in 1939, it was the mildest January on record with a mean temperature of -5.9 °C.

Muonio parish, 7.1.

+8.2 °C

Vaasa Airport, 25.1.

Highest and lowest temperatures

HIGHLIGHTS: JANUARY 2023

• January 2023 was the 3rd warmest in Europe where New Year’s Day experienced record warmth.

• It was wetter than average in much of Europe, in particular over northern Iberia, Italy and from the Balkans northward up to Scandinavia. Meanwhile, eastern Spain, Türkiye and the Black Sea region, as well as parts of north-western Russia experienced drier-than-average conditions.

Source: Copernicus Climate Bulletin