Ilmastokatsaus 5/2023

5/2023 —

Toukokuu oli melko lämmin ja vähäsateinen —

Arktinen merijää liikkuu ja rakoilee vauhdilla —

5/2023

Pääkirjoitus — 3

Toukokuu oli melko lämmin ja vähäsateinen — 4

Sääkehitys toukokuussa — 6

Toukokuun säätapahtumia maailmalta — 7

Arktinen merijää liikkuu ja rakoilee vauhdilla — 8

Tornionjoki ja Muonionjoki tulvivat — 10

Kuukauden havainto — 11

Itämeri — 12

Arktiset alueet — 13

Kasvihuonekaasupitoisuudet Suomessa — 14

Tilastoista poimittua — 15

Lämpötiloja ja sademääriä toukokuussa — 16

Toukokuun kuukausitilasto — 18

Toukokuun tuulitiedot — 19

Lämpötilan viikkoennusteet — 20

Summary of May 2023 — 21

Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään 1,5 kuukautta jälkikäteen ja ladattavissa osoitteesta https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus

Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde.

TOUKOKUUN SÄÄ JA TILASTOT: https://ilmatieteenlaitos.fi/toukokuu

ILMASTOKATSAUS

25. vuosikerta

ISSN: 2341-6408

DOI: 10.35614/ISSN-23416408-IK-2022-05-00

Ilmestyy noin kuukauden

20. päivänä

JULKAISIJA

Ilmatieteen laitos

PL 503 00101 Helsinki

www.ilmastokatsaus.fi

ilmastokatsaus@fmi.fi

Vaihde: 029 539 1000

PÄÄTOIMITTAJA

Hilppa Gregow

TOIMITUS

Hada Ajosenpää

Tiina Ervasti

Ilari Lehtonen

Anna Luomaranta

Jaakko Seppänen

KANNEN KUVA

Jaakko Seppänen

ULKOASU

Marko Myllyaho

© Ilmatieteen laitos

Uusia ideoita konferenssissa

Tiedätkö sen tunteen, kun kuulet hyvän esityksen ja se kolahtaa? Syntyykö sinulle silloin uusia ajatuksia, ymmärrys ja halu kehittää ymmärrystäsi eteenpäin? Eurooppalaisessa ilmastonmuutoksen sopeutumisen (ECCA) konferenssissa tulemme varmasti kuulemaan esityksiä, jotka kolahtavat. ECCA on järjestetty ensimmäisen kerran vuonna 2013. Vuonna 2023 pääpainopiste on inspiroimisessa, sopeutumisen ratkaisujen jakamisessa, yhteyksien luomisessa ja keskusteluun rohkaisussa. Tavoitteena on vauhdittaa ilmastotoimia jokaisella päätöksenteon tasolla.

Olemme ECCA2023-konferenssin aloittavassa kutsutilaisuudessa kuulleet Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) ja Copernicus-ilmastonmuutospalvelun (C3S) esitykset maailman ilmastollisesta hädästä vuonna 2022. Ilmastopalveluilla, jotka koostavat vuosikatsauksia ilmastosta ja tuottavat skenaarioihin pohjautuvia narratiiveja tulevaisuudesta, voidaan viestiä siitä, millaisia haasteita ilmastoriskien hallinnalle kehittyy. Ilmastopalvelun avulla voidaan kertoa riskeistä ja vaikutuksista, mutta sen avulla voidaan kertoa myös hyvien olosuhteiden toistuvuuksista. Voidaan esimerkiksi kertoa, mikä energiatuotannon muoto on sopiva, millä alueella ja mihin vuodenaikaan. Ilmastopalvelun avulla voisimme löytää ratkaisuja siihenkin, miten voimme kirittää vihreää siirtymää lämmityksessä ja liikkumisessa sekä logistisissa ketjuissa. Omat ajatukseni kietoutuvat vuodenaikojen ja alueiden piirteet huomioivan energiajärjestelmän vahvistamiseen. Esimerkiksi meillä Pohjoismaissa talvella tarvitaan jatkossakin ydinvoimaa ja tuulienergiaa. Keväästä kesään toimii aurinkovoima ja tuulivoima. Varalla olisi yhä ydinvoima. Syksyllä voisi olla myös vesivoimaa, ja biopolttoaineita. Toimintavarmuutta voisi ilmastopalveluiden avulla ennakoida vuodenaikojen, vuoden tai kymmenen vuoden jaksoissa etukäteen. Jos tällaista ratkaisua voisi ajatella arktisille ja boreaalisille vyöhykkeille, millaista vaihtoehtoa pitäisi miettiä keskileveysasteille ja tropiikkiin?

ECCA2023-konferenssin merkeissä, haastan kaikki lukijamme miettimään konkreettisia keinoja, joilla voimme omassa työssämme ja arjessamme vauhdittaa vihreää siirtymää. Keskustelkaamme valinnoista yhdessä ja pyrkikäämme ekologisemmiksi ja sopeutuvaisemmiksi yhdessä. Hyvää juhannusta kaikille lukijoillemme!

Haastan kaikki lukijamme miettimään keinoja, joilla voimme omassa työssämme ja arjessamme vauhdittaa vihreää siirtymää.

-13,4 °C

Enontekiö, Näkkälä, 3.5.

+25,1 °C

Kankaanpää, Niinisalon

lentokenttä, 22.5. ja Hattula, Lepaa, 24.5.

Kuukauden ylin ja alin lämpötila

39,7 mm 61,0 mm

Kuukauden suurin sademäärä, Inari, Kirakkajärvi.

Kuukauden suurin vuorokausisademäärä, Kittilä, Pulju, 17.5.

Toukokuu oli melko lämmin ja vähäsateinen

Toukokuusta muodostui koleasta alusta huolimatta lähes koko maassa tavanomaista lämpimämpi. Pohjois-Lappia lukuun ottamatta toukokuu oli myös tavanomaista aurinkoisempi ja vähäsateisempi.

Toukokuun keskilämpötila oli suurimmassa osassa maata jonkin verran vertailukauden 1991–2020 keskiarvoa korkeampi. Etelä-Suomessa keskilämpötila oli yleisesti lähellä pitkän ajan keskiarvoa, kun taas Itä-Lapissa oli jopa yli kolme astetta tavanomaista lämpimämpää. Harvinaisen lämmintä oli myös eräin paikoin meren äärellä. Esimerkiksi Paraisten Utössä oli havaintohistorian kahdeksanneksi lämpimin, Hangon Russarössä kuudenneksi lämpimin ja Mustasaarten Valassaarilla peräti toiseksi lämpimin toukokuu. Kaikilla edellä mainituilla havaintoasemilla havaintohistoria ulottuu yli sadan vuoden taakse. Sen sijaan Perämeren pohjukan ranta-alueilla toukokuun keskilämpötila oli hyvin lähellä pitkän ajan keskiarvoa.

Pohjois-Lapissa satoi toukokuussa tavanomaista enemmän, ja eräin paikoin myös muun muassa Pohjois-Pohjanmaalla ja Päijät-Hämeessä mitattiin pitkän ajan keskiarvoja suurempia sademääriä, mutta enimmäkseen toukokuu oli tavanomaista vähäsateisempi. Monin paikoin kuukauden sademäärä jäi noin puoleen tavanomaisesta. Vähiten toukokuussa satoi Kotkan Rankin havaintoasemalla, vain 12,8 mm, ja eniten Inarin Kirakkajärvellä, 61,0 mm. Erityisen runsaasti Pohjois- ja LuoteisLapissa satoi 17.5., jolloin Kittilän Puljun

havaintoasemalla mitattiin kuukauden suurin vuorokausisademäärä, 39,7 mm.

Pohjois-Lappia lukuun ottamatta toukokuu oli myös tavanomaista aurinkoisempi. Monin paikoin aurinko paistoi noin 50 tuntia keskimääräistä enemmän, mutta lounaissaaristossa paistetta saatiin lähemmäs 100 tuntia enemmän kuin yleensä.

VAPPU OLI KOLEA, ÄITIENPÄIVÄ LÄMMIN JA AURINKOINEN

Vappua vietettiin melko viileässä säässä. Etelä-Suomessa lämpötila nousi ylimmillään noin 12 asteeseen, kun taas Pohjois-Lapissa päivälämpötila jäi enimmäkseen alle 5 asteeseen. Toukokuun ensimmäinen viikko oli kaiken kaikkiaan hyvin kolea, ja esimerkiksi 3.5. vastaisena yönä maan keskiosissa satoi paikoin pari senttiä lunta maahan. Toukokuun 4.–5. päivinä heikkoja lumikuuroja saatiin Etelä-Suomea myöten. Öisin oli koko maassa pakkasta, ja kuukauden alin lämpötila, -13,4 °C, mitattiin 3.5. Enontekiön Näkkälässä.

Toukokuun toisella viikolla sää lämpeni tuntuvasti, ja kuukauden toista viikonloppua vietettiin koko maassa aurinkoisessa sekä lämpimässä säässä. Äitienpäivänä 14.5. mitattiin Hattulan Lepaalla ja Mikkelin lentoasemalla

jo 24,2 °C ja seuraavana päivänä Ylivieskan lentokentällä 24,7 °C.

Helatorstaina 18.5. lännestä virtasi viileää ilmaa, mutta viileneminen jäi lyhytaikaiseksi, ja jo seuraavana viikonloppuna mitattiin uudestaan ympäri Suomea yli 20 asteen lämpötiloja.

Lämpimimmillään sää oli toukokuun 22.–24. päivien välillä. Helleraja rikkoutui kuitenkin niukasti vain Niinisalon lentokentällä, jossa mitattiin 22.5. 25,1 °C sekä Hattulan Lepaalla, jossa mitattiin 24.5. niin ikään 25,1 °C. Hellerajaa hätyyteltiin kuitenkin jopa Utsjoen Nuorgamissa, jossa mitattiin 23.5. 24,8 °C. 23.5. oli myös toukokuun vilkkain ukkospäivä, kun maan pohjoisosiin painottuen havaittiin reilut 1700 maasalamaa. Kaiken kaikkiaan toukokuussa ukkosti kuitenkin selvästi keskimääräistä vähemmän.

Toukokuun puolivälin lämpimillä säillä Lapin lumet sulivat nopeasti, ja Ilmatieteen laitoksen havaintopaikoilta lumi katosi viimeisenä Enontekiön Kilpisjärveltä 23.5.

Lämmin sääjakso päättyi 25.5., jolloin kylmä rintama liikkui Suomen yli lännestä itään. Loppukuun ajan vallitsi viileähkö lännen ja luoteen välinen ilmavirtaus, ja vuodenaikaan nähden hieman keskimääräistä viileämpi sää.

4.5. Toukokuun alussa Norjanmerellä oli korkeapaine, jonka itäpuolitse Jäämereltä virtasi Suomeen kylmää ilmaa. Etelä-Suomea myöten tuli heikkoja lumikuuroja ja oli kovia yöpakkasia. Toukokuun ensimmäisen viikon jälkeen sää alkoi lämmetä, kun Norjanmeren korkeapaineen keskus siirtyi Itämeren ja Baltian ylle.

13.5. Toukokuun toisena viikonvaihteena Suomen yllä oli laaja korkeapaineen alue. Selkeässä säässä esiintyi öisin monin paikoin hallaa, mutta päivisin lämpötila kohosi hyvinkin kesäisiin lukemiin, ylimmillään noin 24 asteen vaiheille.

22.5. Toukokuun lämpimin sääjakso koettiin kuukauden 20. päivän jälkeen, jolloin päivälämpötilat vaihtelivat kautta maan 20 ja 25 asteen välillä. Aluksi oli kuivaa korkeapainesäätä, mutta kaakosta virranneen kosteamman ilman myötä illalla 22.5. Kaakkois-Suomessa kehittyi ukkoskuuroja, ja seuraavana päivänä ukkoskuuroja saatiin laajalti etenkin maan pohjoisosissa.

29.5. Toukokuun viimeisellä viikolla Britteinsaarten ympäristössä oli vahva korkeapaine, ja Pohjolassa vallitsi viileähkö lännen ja luoteen välinen ilmavirtaus. Suomessa lämpötila oli lähellä ajankohdan keskiarvoja tai hieman niiden alapuolella. Sateet jäivät suuressa osassa maata vähäisiksi.

MERKITTÄVIMPIÄ SÄÄTAPAHTUMIA MAAILMALLA TOUKOKUUSSA 2023

MAAPALLON KESKILÄMPÖTILA

Toukokuun 2023 keskimääräinen maa- ja merialueiden pintalämpötila oli vuonna 1850 alkaneen mittausjakson kolmanneksi korkein.

ARKTINEN ALUE

Toukokuu oli alueella mittaushistorian viidenneksi lämpimin.

POHJOIS-AMERIKKA

Toukokuu oli mittaushistorian lämpimin.

YHDYSVALLAT

Toukokuu oli mitatuista 11. lämpimin.

MEKSIKONLAHTI

Toukokuu oli mitatuista toiseksi lämpimin.

KARIBIA

KANADA Toukokuussa satoja metsäpaloja roihusi ympäri Kanadaa. Metsää on palanut jo yli 6 miljoonaa eekkeriä (liki 2,5 miljoonaa hehtaaria) ja palot ovat heikentäneet ilmanlaatua laajasti Kanadassa ja Yhdysvalloissa.

Karibian saarilla toukokuu oli mitatuista toiseksi lämpimin ja jakaa sijan vuoden 2020 toukokuun kanssa. Maalis–toukokuun jakso oli neljänneksi lämpimin mittaushistoriassa.

ETELÄ-AMERIKKA

Toukokuu oli mittaushistorian lämpimin ja maalis–toukokuun ajanjakso toiseksi lämpimin mitattu.

ARKTINEN MERIJÄÄ

Arktisen merijään laajuus oli toukokuussa mittaushistorian kolmanneksitoista pienin.

EUROOPPA Toukokuu oli tavanomaista lämpimämpi.

PAKISTAN Toukokuu oli toiseksi sateisin maan mittaushistoriassa.

AFRIKKA Toukokuu oli mitatuista kahdeksanneksi lämpimin ja maalis–toukokuun ajanjakso kolmanneksi lämpimin.

AASIA Maalis–toukokuun ajanjakso oli mitatuista kahdeksanneksi lämpimin.

TROOPPINEN SYKLONI MOCHA

Mocha oli vuoden 2023 ensimmäinen nimetty myrsky Intian valtamerellä. Se rantautui tuhoisana kategorian 4 hirmumyrskynä Myanmariin 15. toukokuuta.

ETELÄISEN PALLONPUOLISKON MERIALUEET

Jo toista peräkkäistä kuukautta meriveden pintalämpötilat ovat olleet ennätyksellisen korkeita.

ANTARKTIKSEN MERIJÄÄ

Antarktisen merijään laajuus oli toukokuussa mittaushistorian pienin.

OSEANIA Toukokuu oli viilein sitten vuoden 2011.

AUSTRALIA Toukokuun sademäärä oli mittaushistorian toiseksi pienin.

UUSI-SEELANTI

Toukokuu oli mittaushistorian lämpimin.

KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA TOUKOKUUSSA 2023 JAKSON 1991–2020 KESKIARVOSTA MAAILMALLA (VASEMMALLA) JA EUROOPASSA (OIKEALLA).

Date created: 2023-05-03

LISÄTIETOA

Surface air temperature anomaly for May 2023

Surface air temperature anomaly for April 2023

Surface air temperature anomaly for May 2023

(Data: ERA5. Reference period: 1991-2020. Credit: C3S/ECMWF)

(Data: ERA5. Reference period: 1991-2020. Credit: C3S/ECMWF)

(Data: ERA5. Reference period: 1991-2020. Credit: C3S/ECMWF)

https://www.ncdc.noaa.gov/sotc/global/202305 https://climate.copernicus.eu/climate-bulletins

Lähde: NOAA/NCDC

Copernicus Climate Change Service

Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus

Arktinen merijää liikkuu ja rakoilee vauhdilla

Valtavasta

halkeilee, avautuu ja ahtautuu tuulien, merivirtojen ja aallokon vaikutuksesta. Sydäntalvellakin jääpeitteen keskeltä löytyy aina muutaman senttimetrin levyisiä halkeamia tai jopa kilometrien levyisiä railoja, jotka voivat olla täysin jäättömiä.

koostaan huolimatta arktinen jääpeite on alati elävä ja liikkeessä. MOSAiC-hankkeessa tutkijat pääsivät havainnoimaan railojen syntyä ja jään muita ilmiöitä ennennäkemättömän läheltä. Ilmastonmuutos mullistaa arktisen alueen olosuhteita vauhdilla. Arktinen alue on lämmennyt, merijään määrä on vähentynyt ja kesäisin yhä laajemmat merialueet ovat jäättömiä. Globaalit ilmastomallit, joiden avulla tulevaisuuden ilmaston kehityskulkua arvioidaan, kuvaavat kuitenkin vielä puutteellisesti arktista ilmastojärjestelmää.

Kansainvälisessä MOSAiC (Multidisciplinary drifting Observatory for the Study of Arctic Climate) -yhteistyöhankkeessa pyrittiin paikkaamaan näitä aukkoja ymmärryksessä ja etsimään vastauksia avoimiin kysymyksiin.

Hankkeessa tutkimusjäänmurtaja Polarstern ajettiin syksyllä 2019 kiinni jäihin, ja alus ajelehti vuoden ajan arktisen jääpeitteen mukana keräten tietoa meren, merijään ja ilmakehän vuorovaikutuksista (kuva 1). Ajelehtivana jääasemana toimineella aluksella tehdyt havainnot muodostavat ainutlaatuisen havaintoaineiston Pohjoisen jäämeren tilasta ja prosesseista.

JÄÄN LIIKE ON AIEMPAA NOPEAMPAA

MOSAiC-tutkimuskampanja on jo tuonut uutta tietoa muun muassa railojen esiintyvyydestä ja dynamiikasta Jäämerellä. Arktinen merijää on kaikkea muuta kuin yhtenäinen tasainen jääkenttä, joka sulaa ja kasvaa reunoiltaan. Jääkenttä liikkuu,

Railoilla on suuri merkitys arktiselle ilmastolle ja ekosysteemille. Railojen kautta merestä vapautuu suuria määriä energiaa, vesihöyryä ja pienhiukkasia ilmakehään. Railot vaikuttavat myös merijään massataseeseen, sillä railoissa muodostuu uutta jäätä ja merijään päällä oleva lumi ajautuu tehokkaasti railoihin. Jääpeitteen massatase kuvaa sitä, kuinka paljon siihen kertyy tai siitä poistuu jäätä. Se on tärkeä suure, kun arvioidaan jäätikön tai jääpeitteen massan muutoksia ja siten sen tulevaisuutta. Railot ovat tärkeitä myös arktisen ekosysteemin kannalta. Ne ovat alueita, joissa levät, hylkeet ja valaat viihtyvät.

Polarsternin tutkimusretken aikana voitiin todeta, että jään liike on merkittävästi nopeutunut vuosikymmenten takaiseen verrattuna. Norjalainen Fridtjof Nansen yritti retkikuntineen 1890-luvulla ajelehtia erityisesti naparetkeilyä varten suunnitellulla Fram-laivalla pohjoisnavalle. Nansenin Fram-laivan tavoin Polarstern ajelehti jääkentän mukana Siperian rannikon puoleisilta merialueilta Grönlannin ja Huippuvuorten väliseen Framinsalmeen, mutta Polarstern ajelehti vain vuodessa saman matkan, mihin Framilla kului kolme vuotta.

Jään liike on nykyisin paitsi nopeampaa kuin ennen, jää myös deformoituu, eli muovautuu, herkemmin. Deformoitumisella tarkoitetaan muutoksia jään rakenteessa sen rakoillessa ja siirtyessä.

MOSAiC-hankkeen tutkimuskampanjan aikana jääkentän railoontumista, leikkautumista ja ahtautumista havaittiin lukuisia kertoja. Suomalaiselle jäätutkijalle ensimmäiset kolme kuukautta laivalla olivat lähes viikoittaista juhlaa, kun havaintolaitteet toimivat moitteettomasti ja tallensivat railojen ja ahtojäävallien syntyä ennennäkemättömällä tarkkuudella.

Muille tutkijoille jään rakenteen jatkuva muuttuminen aiheutti kuitenkin ongelmia. Ennakkoon vahvaksi ja vakaaksi oletetun jäälautan pirstoutuminen vaati jäälle pystytettyjen rakennelmien ja kaapeleiden jatkuvaa huoltoa ja siirtoa uusiin paikkoihin. Toisinaan uudet, vasta muodostuneet ahtojäävallit nielaisivat myös joitain mittalaitteita.

HAVAINNOT OPETTAVAT UUTTA ARKTIKSESTA

MOSAiC-hankkeen tuloksia analysoidaan kansainvälisenä yhteistyönä. Ilmatieteen laitoksen erityisenä asiantuntemusalueena on ollut merijään pienen mittakaavan dynamiikan tutkimus. Viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana yksi mielenkiintoisempia merijään tutkimustuloksia on SAR-tutkasatelliittien avulla saatu havainto siitä, että merijään railot voivat olla useiden satojen tai jopa tuhansien kilometrejä pituisia, mutta vain muutamien kilometrien levyisiä yhtenäisiä vyöhykkeitä. Tieteellisessä kirjallisuudessa näistä käytetään nimitystä “Linear Kinematic Features, LKF”.

MOSAiC-kenttäkampanjassa tärkein havaintolaite oli jäätä muutaman sekunnin välein kuvaava tutkalaitteisto, jonka avulla onnistuttiin havainnoimaan yksittäisten railojen syntyminen ja niiden puristuminen kasaan. Samanaikaisten laivatutka-, poiju- ja satelliittihavaintojen avulla pystyttiin ensimmäistä kertaa havaitsemaan, miten paikalliset pienet railot yhdistyvät ja muodostavat kapean, mutta ylin sadan kilometrin pituisen deformaatiovyöhykkeen. Merkittävimmät railoontumiset tapahtuivat, kun laajan skaalan tuulikenttä ajoi jääkenttää kohti avointa merta.

Ensimmäiset MOSAiC-hankkeessa saadut tutkimustulokset ovat jo valmistuneet, mutta havaintoaineistossa riittää analysoitavaa vielä moneksi vuodeksi eteenpäin.

Tornionjoki ja Muonionjoki tulvivat

Länsi-Lapissa Tornionjoella ja sen sivujoella Muonionjoella koettiin toukokuussa poikkeuksellisen korkea kevättulva, joka jäi vain hieman pienemmäksi kuin Tornionjoen 55 vuoden takainen kevään 1968 ennätystulva. Poikkeuksellisen tulvan aiheutti lumien nopea sulaminen, johon myötävaikuttivat sään voimakas lämpeneminen toukokuun toisella viikolla ja lämpenemistä seurannut rankkasade jokien valuma-alueen yläjuoksulla 17. toukokuuta.

Muonionjoella tulvahuippu oli 20. toukokuuta, ja Tornion kaupungin kohdalla vesi oli korkeimmillaan 22. toukokuuta. Vedenpinta jäi selvästi Tornion tulvapenkereiden reunojen alapuolelle, mutta tulva muun muassa katkaisi liikenteen valtatiellä 21 Ylitornion kohdalla ja sulki Tornionjoen ylittävän Suomen ja Ruotsin välisen rajanylityspaikan Aavasaksan ja Matarengin välillä. Kaikkiaan tulvasta aiheutui vahinkoja kymmenille loma- ja asuinrakennuksille Muonion ja Tornion välillä.

Myös Ounasjoen kevättulva oli keskimääräistä suurempi, ja Kittilän alueella useita maanteitä jouduttiin väliaikaisesti sulkemaan liikenteeltä.

Tornionjoella koettiin 20.–22. toukokuuta lähes ennätyksellisen korkea kevättulva nopean lumien sulamisen ja Tornionjoen vesistön latva-alueilla

17. toukokuuta sattuneen rankkasateen seurauksena.

Toukokuun loppuun mennessä Tornionjoen pinta laski esimerkiksi Pellossa jo kolmisen metriä tulvahuipusta.

Ilmatieteen laitos on tuottanut Itämeren pintalämpötila- ja jääanalyysit Marine Copernicuksen aineistosta. Keskiarvot on laskettu päivittäisistä arvoista. Jäällisen alueen rajana pidetään jään 15 %:n peittävyyttä. Asemakohtaiset kuvaajat perustuvat Ilmatieteen laitoksen mareografihavaintoihin.

KESKIMÄÄRÄINEN ITÄMEREN PINTALÄMPÖTILA JA JÄÄTILANNE

Meriveden keskimääräinen pintalämpötila toukokuussa 2023 (vas.) ja pintalämpötilan poikkeama jakson 1991–2020 keskiarvosta (oik.). Pintalämpötilan havaitut päiväkeskiarvot toukokuussa 2023 on esitetty yhdeksältä asemalta. Jääanalyysi kuvaa jäätilanteen kuukauden keskiarvoa, ja jään klimatologia kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1991–2020.

MERIVEDEN KORKEUS

Meriveden korkeus suhteessa teoreettiseen keskivedenkorkeuteen toukokuussa 2023. Kuvaajissa on esitetty mareografeilla tunneittain mitattu keskimääräinen vedenkorkeus.

ARKTISEN MERIJÄÄN LAAJUUS JA POIKKEAMA TAVANOMAISESTA TOUKOKUUSSA

Arktisella alueella merijään laajuus oli toukokuussa keskimäärin 13,0 miljoonaa neliökilometriä, joka on vain noin 0,2 % vähemmän kuin vuosien 1991–2020 toukokuun keskiarvo (mutta jos verrataan aiemmin käytettyyn vertailukauteen 1981–2010, niin laajuus on 3 % pienempi keskiarvosta). Lukema Merijään laajuus on täsmälleen sama edellisvuoden toukokuun kanssa. Sitä ennen, vuosien 2014 ja 2021 välillä, jääpeitteet ovat olleet paljon suppeampia. Vuodesta 1979 alkaneella satelliittihavaintojen aikakaudella pienin toukokuun jääpeite mitattiin vuonna 2016, jolloin jään peittämän alueen laajuus oli 7 % tavanomaista suppeampi.

Toukokuussa 2023 jään määrä vaihteli keskiarvon molemmin puolin arktisen alueen reunamerillä. Grönlanninmerellä jäätä oli edelleen hieman tavanomaista enemmän. Syynä tähän oli Arktiksen yllä ollut syvä matalapaine, joka aiheutti Framinsalmella etelää kohti puhaltavia voimakkaita tuulia, jotka työnsivät merijäätä etelämmäksi. Jäätä oli keskimäärin tavanomaista enemmän myös Beaufortin-, Tšuktšin-, ja Karanmerellä, kun taas Barentsinmerellä jäätä oli keskimäärin vähemmän. Hudsoninlahdella, Labradorinmerellä ja Laptevinmerellä jään määrä vaihteli keskiarvon molemmin puolin.

Merijään keskimääräinen peittävyys arktisella alueella toukokuussa 2023. Värillinen viiva kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1991–2020, kun jäällisen alueen rajana pidetään jään 15 %:n peittävyyttä.

Merijään peittävyyden poikkeama arktisella alueella jakson 1991–2020 keskiarvosta toukokuussa 2023.

LÄHTEET

ECMWF Copernicus Climate Change Service

Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus

KASVIHUONEKAASUPITOISUUDET SUOMESSA

Kasvihuonekaasuhavainnot ovat alustavia ja voivat vielä muuttua tarkistusprosessin aikana.

Hiilidioksidi- (CO2) ja metaani- (CH4) pitoisuuksien havaitut tuntikeskiarvot viimeisen kuukauden jaksolla (ylin rivi) sekä viimeisen vuoden jaksolla (keskimmäinen rivi) Pallas-Sammaltunturin ja Utön asemilla. Alarivin kuvissa esitetään hiilidioksidipitoisuuden kehitys useamman vuoden ajalta.

TAUSTATIETOA

• Hiilidioksidi (CO2) ilmakehässä on peräisin kasvien ja maaperän hengityksestä sekä polttoprosessista ja sementintuotannosta.

• Metaanin (CH4) merkittävimmät päästöt ilmakehään tulevat soilta, maakaasun purkautumisesta, märehtijöistä, kaatopaikoilta, riisinviljelystä ja fossiilisten polttoaineiden käsittelystä.

• LUE LISÄÄ: ilmatieteenlaitos.fi

Toukokuu oli huhtikuun tavoin enimmäkseen selvästi tavanomaista aurinkoisempi kuukausi. Eniten paistetta saatiin lounaissaaristossa, jopa reilut 400 tuntia, eli lähes 100 tuntia keskimääräistä enemmän. Muualla aurinko paistoi pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta viitisenkymmentä tuntia normaalia enemmän.

LÄMPÖTILOJA

JA SADEMÄÄRIÄ TOUKOKUUSSA

HELSINKI, KAISANIEMI JOKIOINEN

JYVÄSKYLÄ SEINÄJOKI, PELMAA

JOENSUU

UTSJOKI, KEVO SODANKYLÄ

Toukokuussa 2023 päivittäin mitattu vuorokauden keskilämpötila (°C, musta käyrä), ylin lämpötila (°C, punainen käyrä) ja alin lämpötila (°C, sininen käyrä) sekä vuorokauden sademäärä (mm, siniset pylväät). Lämpötilan tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta 1991–2020. Harmaa käyrä kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 50 %:n arvoa eli mediaania, ja harmaa varjostus kuvaa aluetta, jonka sisällä noin 97 % vuorokauden keskilämpötiloista tilastollisesti esiintyy.

KESKILÄMPÖTILA

KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA

VERTAILUKAUDESTA 1991–2020

SADEMÄÄRÄ

SADEMÄÄRÄ PROSENTTEINA

VERTAILUKAUDESTA 1991–2020

Tuulitilastoissa on käytetty 10-min keskituulta. Tuuliruusuissa käytetyn aineiston havaintoväli on 10 min ja kovatuuliset päivät -taulukossa 1 min.

PARAINEN, UTÖ

VANTAA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA

KALAJOKI, ULKOKALLA

PELKOSENNIEMI, PYHÄTUNTURI

0–1 m/s

tyyni

1–4 m/s

heikko

4–8 m/s

kohtalainen

8–14 m/s

navakka

14–21 m/s

kova

21– m/s

myrsky

KOTKA, HAAPASAARI

HELSINKI, HARMAJA

HANKO, RUSSARÖ

PARAINEN, UTÖ

KÖKAR, BOGSKÄR

HAMMARLAND, MÄRKET

RAUMA, KYLMÄPIHLAJA

KRISTIINANKAUPUNKI

VALASSAARET

KALAJOKI, ULKOKALLA

KEMI, AJOS

Taulukon asemien kovatuuliset päivät (suurin 10 minuutin keskituulen nopeus vähintään 14 m/s) on esitetty oranssilla ja myrskypäivät (vähintään 21 m/s) punaisella värillä.

KESKILÄMPÖTILAN VIIKKOENNUSTEET JA POIKKEAMAT VIIKOILLE 25–30

Ennuste on tehty 19.6.2023, ja se perustuu Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) tuottamaan aineistoon.

Ennustettu keskimääräinen ilman lämpötila 2 metrin korkeudella (°C) seuraavien kuuden viikon aikana (ylemmät kuvat) ja ennustetun lämpötilan poikkeama (°C) jakson 1999–2018 keskiarvosta (alemmat kuvat).

May saw rather warm and dry weather

were temporarily closed, including the border checkpoint between Aavasaksa and Övertorneå.

In conjunction with the low precipitation levels, the count of sunshine hours was above the average, except in northern Lapland. In the south-western archipelago the sun shone even slightly more than 400 hours.

The precipitation levels remained mostly below the long-term average, except in northern Lapland. The highest level of precipitation in May, 61.0 mm, was measured in Kirakkajärvi, Inari. Many locations received approximately half of the typical level of precipitation, and the lowest level, 12.8 mm, was measured in Rankki, Kotka.

In northern Lapland, particularly in the areas around Muonio and Kittilä, heavy rainfall took place on 17 May. Accompanied by rapid snowmelt caused by warm weather in mid-May this downpour caused exceptional flooding in Muonionjoki and Tornionjoki rivers along the Finnish-Swedish border in western Lapland. Eventually, the spring flood in these two rivers rose to its highest level since 1968, peaking in Muonionjoki on 20 May and in the mouth of Tornionjoki on 22 May. Flooding caused damage to tens of residential buildings and cottages and some road sections

The beginning of May was cold. On May Day, temperature rose still to approximately 12 °C in southern Finland at the highest while it remained below 5 °C in northern Lapland, but on the 4th and 5th feeble snow showers took place throughout Finland. The second week of May, on the contrary, was already warm and sunny and on Mother’s Day on the 14th, the mercury rose already to 24 °C at the highest.

There were a few colder days after mid-May but predominantly warm, dry, and sunny weather continued until the 25th. In most places the highest temperatures were measured between the 22nd and 24th including the readings of 25.1 °C measured at Niinisalo Airfield on the 22nd and Lepaa, Hattula on the 24th. Also, in Nuorgam, Utsjoki in the very northernmost Lapland, as high temperature as 24.8 °C was measured on the 23rd. The 23rd was moreover the most active thunderstorm day of the month with more than 1,700 cloudto-ground flashes recorded mostly in the northern parts of Finland.

-13.4 °C Näkkälä, Enontekiö, 3.5.

+25.1 °C

Despite the cold start for the month, May became eventually warmer than usually almost over the whole of Finland. Except in northern Lapland, May was also drier and sunnier than usually. However, exceptional flooding took place in Torne river valley after mid-May. The mean temperature in May was somewhat above the long-term average from 1991–2020 in most of Finland. In southern Finland, however, the mean temperature was mostly very close to the long-term average whereas in eastern Lapland it was even more than 3 °C warmer month than usually. Also, in some maritime locations May was a noteworthy warm month. It was the eighth warmest May on record in Utö, Pargas, the sixth warmest in Russarö, Hanko and the second warmest in Valsörarna, Korsholm.

Niinisalo Airfield, Kankaanpää, 22.5. Lepaa, Hattula, 24.5.

Highest and lowest temperatures

HIGHLIGHTS: MAY 2023

• May was the joint second warmest May globally, less than 0.1°C cooler than the warmest May on record.

• For the third time in 2023, Antarctic sea ice extent reached a record low monthly value. Arctic sea ice extent was very close to average.

• It was wetter than average over most of southern Europe and in the west of Iceland; heavy precipitation led to floods in Italy and the western Balkans.

Source: Copernicus Climate Bulletin